Kirjasta Heräämisen valkea myrsky
(Poesia, 2013)
Heräämisen valkean myrskyn annoin kulkea ylitseni.
Otsan hetkittäin läikkyvä aurinkokello
on puhdas varjosta
ja nyt kaikki raunioni riisuutuvat,
sängyn kupoli vielä puolillaan unta.
Verhojen avoimen pihan annoin kulkea ylitseni.
Äkkiä talo pullollaan minua.
On kesäaamu
jossa suuret ikkunat seisovat vapaina nurmikolla.
Eteisessä avaan ilohuutojen höyhenet kuin lakanan,
kohtaan avarien huoneiden käytöstavat.
Ympärilläni aukio joka kerää valoa kuin vettä
istun nurmikolla,
talo ei varjosta.
Näkemisen kupoli vielä puolillaan unta.
Hedelmäpuu paljastaa hääjuhlansa, halusin
painaa kasvoni takkuiseen mylvivään päivänvaloon,
silmäluomien nuotiotanssiin
ja sinä ulvoit auringon lakipisteen tunnelissa.
Ikkunaruudut tuhrivat kasvomme silmänräpäyksillä.
Hallitsimme toisiamme
sinulla profeetan lapsisilmät, minulla nuoruus
joka maistui suussa röyhkeältä kuin painisi,
poimisi painimalla enkeleitä pensaista
ja minä painin kanssasi, pensaasta jokeen
jossa puit veden yllesi.
Jokin kiertyvä väreili aamukuiskauksesi raoissa.
Tällainen aamu avaa hengenvetojen portaikot.
Elinvoimainen, tahraton ihme kihelmöi
kuin törmäisi tummassa metsässä
joka puolella tuijottavaan koivuun.
Oksien alta kerään talvehtineen puutarhatuolin
jonka ruoho luovuttaa vastentahtoisesti
aivan kuin sen tyhjällä penkillä vielä joku istuisi.
Näkymätön loisto valtaa pihat ja polut,
sen voi tuntea iholla
ja riemu purkautuu sinusta kuin sormet
aukirävähtävästä nyrkistä.
Erkka Filander (s.1993) on runoilija ja Poesiavihkot – julkaisusarjan päätoimittaja. Hän on julkaissut kolme runoteosta. Filander on tuotannossaan keskittynyt erityisesti painettuun runouteen, siihen miten lukija ja teos kohtaavat paperin materiaalisuudessa.
sivuvalo platform 