Kirjasta Kutsun itseni kylään
(Aviador Kustannus, 2018)
se oli nukkunut ehkä, kaksi tuntia
mitään ei ollut tapahtunut
se oli pitänyt puhelinta rintsikoissa ja tyynyä jalkojen välissä
se oli asetellut hymypojan ja girls 1-4 digiboksin ja telkkarin punaisten silmien eteen
kun se tuli takaisin
se tiskasi ja litisti mehu- ja paputölkit
ravisteli leipäpusseista murut ja taitteli ne pussilaatikkoon
se haisteli pikkarit ja siirsi enemmän likaiset pois vähemmän likaisten kasasta
se aukaisi ikkunan ja jäi polvilleen sen eteen
välillä ahdistua, vaikka kaikki tämä avaruus (mahdollisuudet, matchit,
mahakarvat)
jotkut kuuntelevat meitä radiosta (isäni lempiohjelma, ensimmäisen naiseni
lempiohjelma)
fysiikasta en kirjoittanut (tyhmät tytöt eivät osaa soveltaa) kun
kysyin, mitä ajattelet
kuvat päässä saattoivat tapahtua (olimmeko me?) olimmeko me
kirjaimia teiden (pohjoisessa tiet aurataan nopeammin kuin etelässä)
varsilla? purreet sanat kyllin vahvasta varoitukesta (juokse! muista
kangaskassi, se unohtuu helposti pimeille kallioille!) siteerata,
kursivoida (valillä, olla vain avaruusromua
.
.
.) jotkut näkivät kirjainten
lentävän
(jäähtyvässä saunassa kanssasi, olit niin nuori, näin sinut ja minulla oli niin
paljon huulipunaa, ettet uskaltanut suudella minua, en uskaltanut suudella sinua, koska
olit nin nuori) kun aukenin oven mukana, päähäni satoi
avaruusromua (muovilattiallesi, joka ei sulanut kuten minä, olen iloinen, että avasit)
miten se saattoi kuulua niin hyvin? (minulla on aina korvatulpat kun nukun,
parhaat ovat silikonimassaa joka muotoutuu korvakäytävään tarraa hiuksiin aamulla
hiuksista roikkuu limaa muistuttavia palloja, en kuule hengityksiä, ovien sulkemisia,
tietyömaita, esimerkiksi) vai vain teiden varsilla? (joku
oli kääntänyt viitat kun yritin löytää kotiin)
Hanna Stormin runouden voi luonnehtia tarkastelevan keskeisesti ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia kirjoittipa hän sitten ihmissuhteista, iästä, seksuaalisuudesta, sukupuolesta tai mielenterveydestä. Runoudessa muodon tasolla hänelle ovat tärkeitä puhekieli, eri kielirekisterien sekoittaminen, minimalismi, typografiset keinot sekä runoteosten fyysisyyden ja kokonaistaideteosluonteen huomioonottaminen. Stormilta on julkaistu kaksi kokoelmaa: kutsun itseni kylään (Aviador 2018) ja Kanootin säilyttämisestä talven yli (Aviador 2020). Lisäksi Stormin runoja on julkaistu useissa kirjallisuus- ja kulttuurilehdissä. Koulutukseltaan Storm on kirjallisuustieteen tohtori.
sivuvalo platform 