[Español]
Suom. Emmi Ketonen
Toistan tämän rukoukseni
josko tulisitkin.
Täällä, aaltojen äärellä käyn polvilleni.
Rukoilen suolan solmimien hiustesi perään.
Odotan että sinä lapsi-kala ilmestyt kolmannella aallolla.
Että meri minut nielaisee.
Että se veisi minut alasti vaahtoihin.
Ja tuolla, missä kiven rakoon jäisi hiekkaa.
Odotan että valaiset minut kolmannella aallolla.
Tiedät hyvin että ilmaan on valutettu kolme sateenkaarta.
Tiedät hyvin että nukun rantakivillä odottamassa että ilmestyt.
Toistan tämän rukoukseni kunnes tulet.
Kääriytyneenä leviin jotka sinusta kasvavat unesta suruun
Teoksesta Shumpall (Del Aire, 2011)
Mitä tahdosta seuraa
Tätä tahdosta seuraa
Odottamista että varjot ohittaisivat ruumiini
Että jossakin vaiheessa tekisit valon
Sinnikkyys on aallokko
Sinnikkyys on aallokko
Sinnikkyys on aallokko
Jotkut ruumiit nielevät liikaa suolaa ja rapistuvat
Niitä näkee nousevan pintaan leväisinä ja silmät ammottaen
Katsomaan tähtiä
Toiset ovat mestaripurjehtijoita
Saapuvat onnellisesti perille
Ja vanhenevat nauttien omastaan sekä toisen puutarhasta
Loppuun kuluttuaan ne päättävät laskeutua
Silittämään nahallaan matojen himoavaa kuolaa
Sinnikkyys on aallokko
Sinnikkyys on aallokko
Sinnikkyys on aallokko
Minä joka en osaa uida
En jää mykkänä rannalle
Sokea kun olen
heittäydyn aaltoihin
luotan pelastavaan delfiiniin
hain selkäevään
löytäväni salatun sanan
jolla avaisin meren vatsan kahtia
Salainen tahtoni
Vahinko
Haaksirikko
Pieniä saaria
En koskaan kaipaa maankamaraa
Odotan alinomaa myrskyä
Merta joka meidät nielisi
Joka meidät kadottaisi
Teoksesta Trewako (Del Aire, 2018)
Roxana Miranda Rupailaf tulee Chilestä ja kirjoittaa espanjaksi, mutta edustaa samalla alkuperäiskansa mapucheja. Hänen kaksi runoaan kietoutuvat toisiinsa kuin levä meressä kelluvaan ruumiiseen. Runokokoelma ”Shumpall” kertoo mapuche-mytologiaan kuuluvista sumpall-olennoista, joiden tehtävänä on huolehtia vesistöistä. Siellä missä sumpallit elävät, vedestä ei ole koskaan pulaa. Olennot esitetään yleensä puoliksi ihmisinä ja puoliksi kaloina, merenneitojen tai seireenien kaltaisina olentoina, jotka voivat olla niin miehiä kuin naisia. Mapuchet ovat jatkuvasti tekemisissä veden kanssa ja uivat paljon. Myyttinen sumpall on näin myös selitys sille, mitä ihmiselle tapahtuu, kun tämä hukkuu.
Teksti: Emmi Ketonen
sivuvalo platform 