[Español]
Suom. Emmi Ketonen
Rakkauslaulu mekaaniselle hevoselle
Sukupolveni on roihuava metallihevonen:
Jokaisen öisen silmäluomen alla meitä odottaa tähtikuvio / Sadat savitähdet ja päättömät pikkutytöt juhlivat lasijumalan toista tulemista / Yhdymme hengelliseen rituaaliin kuin ikiaikainen peto kasvaisi äkkiä kudoksissamme / Rakkaani / yö ei ole muuta kuin lasisen ja savisen jumalan typerää unta / pyydän sinua ole kiltti / älä ota sitä niin vakavasti / Älä salli sen tappaa sinua jos et ole vielä tanssinut sen hämmentyneen nuorukaisen tuoksun kanssa / Älä salli sinulle puhuttavan auringosta jos et ole vielä peittynyt sen savipeittoon / ennen kuin olet valmistanut sen pilvistä pukusi kyläjuhliin / ennen kuin muutut puistattavaksi hymyksi joka tekee minulle selväksi mihin paikkaan kuulumme eikä päästä meitä lähtemään sieltä.
Ystäväni ovat roihuava metallihevonen:
Jo Herra niin sanoi: / lähtekäämme irrottamaan katukivet / tehdäksemme kotimme jalkakäytävien ikävimpiin rakoihin / Lähtekäämme vankiloista / lakatkaamme hamstraamasta edes täksi päiväksi ja itkekäämme kadunkulmissa / jotta kun joku meitä lähestyy lohduttaakseen voimme ryöstää häneltä lompakon ja korvata sen kauneimmalla runolla mitä Linnunradalla on koskaan kirjoitettu / eikä haittaa vaikkeivat ohikulkijat osaisi lukea / runo on suu joka puhuu omasta puolestaan / Ummista kielesi rakkaani / palauta äänesi typerään lihakseen josta se kumpuaa / Sinua ei tarvita / Miellyttävällä runolla / universumin selkärangan viimeisellä kulkijalla on kädet ja ääni / se rakentaa korttilinnoja asuinsijoiksi niille transtytöille jotka sallimme tappaa / Hiljaisuus / Kätke melu ja löydä se vatsani pohjalta / pane muistikirja sivuun / lakkaa esittämästä / sillä pyydän että panet minut paksuksi:
Veri aborttimme tuote / synnyttää joen jota pitkin meidän on hyvä purjehtia.
Sisareni ovat roihuava metallihevonen:
Minulla ei ole siskoja minulla on kaksi taivaan jatketta teipattuna kämmeniini / Pää 2 sanoo että seksi tekee kipeää / että joka kerta kun johonkin lapseen kavalasti yhdytään hänen ruumiinsa piiloutuu ja sen mukana kaikki valo joka voisi meihin astua / Se sanoo myös ettei ole väliä montako kertaa meille sanotaan että kaikki menee hyvin / se tietää ettei asia ole niin / siksi se asuu simpukoissa nukkuvien helmien kiteytyneissä lihaksistoissa / Siksi se asuu Maan keskipisteessä ja tulivuorissa / Siksi Päätä 2 ahdistaa ja itkettää jokainen hame joka valahtaa koulun vessan lattialle ilman suostumusta / Pää 3 sanoo että myös tytöt tarvitsevat seksiä ja että kipu ja raakuus ovat erinomaisia keinoja tavoittaa Jumalan kasvot / Se sanoo että jokaisesta pikkutytöstä joka raottaa pehmeitä reisiään isänsä yhdyttäväksi / lankeaa enkeli makaaberiin ilonpitoon / vapauttaakseen Maa-planeetan kaikesta kivusta / kaikesta pahasta / kaikesta kärsimyksestä / Pää 2 itkee kuunnellessaan Päätä 3 / Pää 3 vain nauraa Päälle 2 ja vaatii minua avaamaan siltä kallon / Tottelen
Voitko nähdä planeetat jotka pakenevat hänen veressään?
Voitko nähdä violettien ja oranssien sikiöiden tanssivan iloiten kohti jumalallista tietä?
Voitko nähdä pirstottujen siskojeni ajautuvan karille sormieni väliin?
Voitko nähdä sen?
Ikäni on roihuava metallihevonen:
Laskeuduin juuri taivaasta, mutta ehkä et kykene arvostamaan suonissani virtaavaa taivaallisuutta? / Jumala on kertonut minulle ettei häntä ole ja näyttänyt vastineeksi ihastuttavan hevoseläimen jonka iho ja luut ovat keltaiset / Eläin hymyilee minulle lempeästi ja tajuan petoksen / lahjoitan kynteni keltaiselle jumaluudelle ja juhlin satojen pilvistä syntyneiden käsien kanssa / Olen hevonen joka unohdettiin saarelle se kertoo minulle / uusi ja todellinen Jumala / Olen kaikki maalaisnuorten kaltoinkohtelemat tammat / Olen sinä ja kaikki romanitransvestiitit jotka polveutuvat suoraan juuristani / teiltä ja teitä varten olkoon tämä juhla / Teiltä ja teitä varten olkoon proteiininen lihani / juokaatten hartaasti joka ruumiista ja virtsatkaatten temppelien ulkopuolelle jotta voin juoda teistä / jotta virtsanne ansiosta vatsani kasvaisi ja pian Maa muuttuisi kaivatuksi paratiisiksi jonka ansaitsette / minun ainoat tyttäreni / Kaiken tuon hän sanoi samalla kun nauroin katketakseni / Samalla kun kädet poistivat häpeäni / Voit nyt nauttia ruumiistani: olen Jumalan karitsa.
Pupillini ovat roihuava metallihevonen:
Visualisoin ihosi päivittäin / Kuvittelen mustelmat jotka jätin sinuun kuin pienet hyytyneet verijärvet joihin me kaksi hukuttaudumme / Tuntemus leviää kuin virus runnellun ja rakennetun ruumiini alla sinun iloksesi / Punoudumme toisiimme ja viekäämme näytös päätökseen keskellä järveä joka estää meitä liikkumasta samaan rytmiin / Vannon että jos sanot pystyn avautuu portaali joka osoittaa kosmiset muotomme / meidät sekoittamassa massojamme nyt miljoonina pöly- ja valohiukkasina jotka tanssivat samaan säveleen / Miljoonat valo- ja pölyhiukkaset tuntevat kuinka rakkaus valloittaa heidän kehonsa / Kolmannen maailman hilpeät kaasut vastaan länsimaisen vieraantumisen kaasut / Rakentamamme tanssi tuhoaa planeetan jota venäläiset eivät vielä ole löytäneet / Planeetan jota asuttaa vain roihuava sydämeni / Siksi en rakasta sinua rintani vasemmalta puolelta / rakastan sinua niillä harvoilla terveillä elimillä jotka minulla on jäljellä / Tarjoan sinulle keuhkoni todellisen rakkauden osoituksena / jotta sinun hasiksesta riippuvaisen lapsen hengityksesi tavoittaisi katkeamispisteensä etkä voisi enää parantua / Rakkaani / tämä lempeä kärsimys on vesiputous jota olimme odottaneet / Sinä alkaen 1985 ja minä 1992 / Taas kerran 7 / täydellinen numero lihojamme yhdistävälle sillalle / kuin tähtien välinen laulu.
Lauluja maailman lopulta (katkelma) Amauta & Yaguar (Argentiina, 2018) ja Kikuyo Editorial (Ecuador, 2020)
Yuliana Ortiz Ruano kirjoitti runosarjansa ”Rakkauslaulu mekaaniselle hevoselle”, kun hän rakastui ensi kerran 20-vuotiaana. Runossa on pitkälti kyse seksuaalisesta heräämisestä ja viattomuuden särkymisestä. Yksityinen kokemus laajenee suuremmaksi näköalaksi myös kohti maailman vääristyneesti seksualisoitunutta puolta, insestiä ja raiskauksia. Roihuavat karusellihevoset ovat hurja hyvästijättö lapsuudelle ja kaikelle, mitä siihen maailmaan kerran kuului.
Teksti: Emmi Ketonen
sivuvalo platform 