Manifesti

[English]

Sivuvalo on joukko itämerellisen kokemuksen ympärille järjestäytyneitä kirjailijoita ja kääntäjiä. Friikkejä, kronooppeja, hirviöitä. Sivuvalon kirjailijat ammentavat kielen tiheiköistä ja nyrjähtäneisyydestä, arjen kiiltokuvan valjuudesta, juhlatunnelmasta tulvan laskettua. Me edistämme suomalaista kirjallisuutta ulkomailla ja riisumme maahanmuuttajakirjailijoiden yltä näkymättömyyden viittaa. Sivuvalon keila pysähtyy oman aikamme haastavaan kirjallisuuteen.

Euroopan laitamilla, kaistaleella, jota rajaavat idässä Tšernobylin ja lännessä Mad Maxin narratiivit, me peitämme kaupunkeja multaan ja hakkaamme metsiä marmoriin. Olemme syntyneet Joensuussa, Limassa, Pietarissa, Bagdadissa, Ciudad Juárezissa. Annamme kompleksisen tai älyvapaan viekoitella ymmärryksemme seikkailuun. Etsimme yhtä hyvin maahansyntyneitä kuin maahanmuuttaneita, yhtä hyvin yksin kuin laumassa saalistavia, aistinvaraisia, toisaalta kokemuksen vaillinaisuuden tunnustavia kirjailijoita. Mieli on mieletön, kieli on kelvoton: rakentakaamme siis talo.

Taistelumme on idyllin estetiikkaa, massamedian tarjoilemaa pikatyydytystä ja saarnaavan taiteen turruttavaa vaikutusta vastaan. Planeetan tukahtuessa pahaan oloonsa me löydämme ratkaisuja runouden ja verhotun kerronnan maltikkaista lajeista. Literalismiin ja skandaalinkatkuun tukahtuvassa ajassa syvennymme sanojen välisiin näkymättömiin suhteisiin, tai ajatuksen ja sen sanallisen asun dissonanssiin. Maisemarunous on psyyken kartta, tarinat seksiroboteista kielivät ajan hengestä, anekdootit sota-ajoista tekeytyvät huomioiksi säästä. Kuvan ylivaltaan tukahtumaisillamme käännymme sanojen tehtaan puoleen.

Kaikkien kulttuurien ja kaikkien heimojen kirjallisuus on alaamme, samalla kun tiedämme, että kirjallisuus parhaimmillaan on enemmän kuin tekijänsä. Pysähdymme pohtimaan, mitä merkitsee suomenkielen kääntäminen, mitä merkitsee espanjaksi tai venäjäksi kirjoittaminen, kuitenkin ymmärtäen, että runous on jotakin kielen tuolta puolen. Rakennamme utopian ja avantgarden raunioille uusia tiloja hengittää. Tuliterän, kriisitilaisen maailmamme luotaamiseksi me kirjoitamme sen rantoja huuruavan merilevän viivalla.

Suomennos: Teo Aiha