Ramona de Jesús | Runoja

Kuva: Tonatiuh Ambrosetti

[castellano]

Ramona de Jesús
Käännös: Emma Toukonen

Teoksesta Dos metros cuadrados de piel (”Kaksi neliömetriä ihoa”, kansallisen runopalkinnon voittajateos aiemmin julkaisemattomien teosten sarjassa, Kolumbia 2020; Gog & Magog Poesía, Buenos Aires 2022)




Käyttötili

torstai, 24. tammikuuta
201 euroa 3 senttiä


vedän viivoja sormenpäilläni
menen ja tulen
kuin kaikki ympärilläni kieppuisi
ja pysyisin itse paikallani
painovoimattomana portin edessä
muurahaisten kiivetessä kenkiä ylös



Severo Sarduyin Cocuyon mukaelma (1991)


Valon testamentti,
sen muisto,
tuo on varjo,
asioiden käsittämätön ääriviiva
joka korostaa niitä,
syntymätön, viekasteleva lapsi,
ja kuva meistä,
joka ei ole olemassa,
onko tuo varjo?
ajatusko?




Tutkielma obsidiaanin mimeettisistä kyvyistä


se kätkee karttoja
tuhkakuppeja
katkaisee oksia
kantaa huutoja
peilin nimissä
ajan takaa tulevat
tulevaisuuden harmaat kasvot
naulaamaan nauloja
jotka liittävät jumalan
tähän kotiin.




Mietintöjä saksalaisesta teatteritaiteesta


Tänäänkin illastit talvikurpitsakeittoa seisten
ikkunan vieressä ja kävit suihkussa ottaaksesi
vastaan naisen, jonka tapasit eilen leipomossa,
josta päivittäin ostat sanomalehden, aamuisin
luet sanomalehden hitaasti pöydän ääressä,
juot kahvia maidolla, syöt juustoleivän,
olet menneen ajan ele, pieni outo itikka
valkoisessa laatikossa korkeilla seinillä typisch
Altbau olet Euroopan elävä kuvajainen vihaamani
Rothkon julisteen kera, unohdan sanoa
että vihaan sitä mutta näköjään tyttö, joka vierailee luonasi
ei välitä siitä sillä hän ei näe julistetta eikä sinua vaan
suoristelee hiuksiaan hienoa polkkatukkaansa kuppien edessä
kuppeihin kaadetun viinin ääressä Brecht liittyy
keskusteluun ja jalat ovat kielten tiskikoneessa
ja kuka, sano, kuka voisi rakastella
yhdellä kertaa tauotta ja ilman epäröintiä sinä ja Euroopan
elävä kuvajainen olet outo itikka tytön
lähdettyä ja jäät käsi sisäreidelläsi
televisio auki ennen kun suljet sälekaihtimet sano
missä on sänkysi nukutko käpertyneenä vai montako
kertaa sammutat herätyksen jään kysymysten äärelle
tupakantumppien ympäröimänä unen ulkopuolella Euroopan
reunalla lupaan, että seuraavalla kerralla kun tapaan
sinut huudan: ”Facundo Facundo jätä
valot päälle tänä yönä” vaikka et
vasta kutsuuni, vaikka se ei ole
nimesi