Angélica Freitas | Runoja

Kuva: Rosamaría Bolom

[português] [castellano]

Angélica Freitas
Käännös: Emmi Ketonen



Nimetön runo

sinä täydellinen hammasrivi, kuulehan tarkkaan:
et tule saavuttamaan mitään.
meidät pitävät ruodussa tomaatti ja sipuli,
sekä herneet ja porkkanat, sinä täydellinen hammasrivi.
voihan toki, Shakespeare on tarpeen,
mutta entä punajuuri, sikuri ja vesikrassi?
tai riisi, kaali ja pavut?
kaunohammas, tuo lehmä jota syöt
vielä eilen laidunsi niityllä. ja sinä valitit
liian sitkeästä lihasta.
liian sitkeää on elämä, sinä täydellinen hammasrivi.
mutta syö silti, syö kaikki minkä jaksat
ja unohda puheeni, ja ojenna minulle aterimet.


Siivo nainen (ote runosta)

sillä hyvä nainen
on siivo nainen
ja jos nainen on siivo
on hän naisena hyvä

miljoonia, miljoonia vuosia sitten
hän nousi kahdelle koivelle
nainen oli villi ja saastainen
villi ja saastainen ja ulvoi
sillä villi nainen
ei ole hyvä nainen
vaan hyvä nainen
on yhtä kuin siivo nainen

miljoonia, miljoonia vuosia sitten
hän nousi kahdelle koivelle
eikä ulvo enää, on säyseä
nainen on säyseä ja hyvä ja siivo


nukun kanssani

minä nukun itseni kanssa / nukun vatsallani
itseni kanssa / nukun oikealla kyljellä itseni kanssa / minä
nukun itseni kanssa itseeni käpertyneenä / ei ole yötä niin
pitkää etten nukkuisi yksikseni / kuin luuttuunsa tarttunut
trubaduuri nukun itseni kanssa / minä nukun
minun kanssani öisen tähtitaivaan alla / minä nukun kanssani
sillä välin kun muut täyttävät vuosia / minä nukun
kanssani joskus lasit päässä / ja pimeän keskellä tiedän
nukkuvani itsekseni / ja kuka kanssani haluaakaan nukkua
hänen on nukuttava vieressä