[Español]
Suomennos: Teo Aiha
Kuivuuden alkaessa sähkönjakelu oli vielä katkonaista. Meillä oli tapana kokoontua kahden viikon välein vastaanoton viereen jääneen karusellin luokse, ja odottaa että kello löisi kahdeksan ja juhla saisi alkaa. Yksi elokuvasaleista pyöritti projektoriaan, ja saimme pitkästä aikaa maistaa kylmää olutta. Lapset nousivat ratsujen selkään ja vilistivät ympyrää, valaistuina ja juhlavalaisten meidätkin toisinaan aamunkoittoon asti, meidän viilentäessä itseämme niillä vähillä jääkuutioilla, jotka onnistuimme saamaan aikaiseksi. Auringon noustessa virrat katkaistiin jälleen, mutta olimme kaikki toimittaneet tarvitsemamme, ja tunsimme itsemme tyytyväisiksi.
Keskusteluissa emme panneet asiaan paljoakaan painoa. Kuivuus olisi tilapäistä, ja sen väistyttyä sähkö virtaisi jälleen lakkaamatta. Jotkut arvelivat, että jossakin varmasti sulatettiin ennennäkemättömän valtavia jäätiköitä patojen ruokkimiseksi. Kodinkoneet odottivat vielä sijoillaan kotien kunniapaikoilla, suojanaan paksut kukkakuosiset pressut, joita eräät vanhemmat rouvat olivat alkaneet tehtailla mittatilauksena. Kyllä se palaisi. Joku tiesi aina kertoa mitä hallitus tiedotti asiasta, mutta luottavaisuutemme ei kummunnut niinkään noista vakuutteluista, kuin siitä, että vielä koskaan sähköä ei ollut puuttunut liian pitkään.
Siihen aikaan oli vielä tavallista nähdä autoja kylän ohi kulkevalla moottoritiellä. Minun tehtäviini kuului vahtia liikennettä autoilijoiden varalta, ja kutsua nämä pysähtymään ja vaihtamaan uutisia ja kauppatavaraa. Erään perjantain taittuessa näköpiiriini ilmestyi kukkuloilta mutkitteleva kolmen kuorma-auton saattue. Ne pysähtyivät, tekivät leirin tienmutkaan, ja kajauttivat kaiuttimistaan kolkon ja helvetillisen reggaetonin metelin. Kuljettajat olivat kotoisin lännestä eikä heidän puheessaan erottanut murretta. He olivat tummia, miltei mustia naisia. Heidän avatessaan yhden rekkojensa lavoista sieltä loikki ulos miehiä ja poikia, jotka ryhtyivät oitis verryttelemään jäseniään ja hämmästelemään maisemaa. Loput rekoista sisälsivät bensiini-generaattoreita ja muita sähkölaitteita: ennen muuta jääkaappipakastimia ja levysoittimia. Uutisiakin oli. Kuulemma sähköt eivät enää palaisi länteen. Naiset olivat matkalla kohti etelää ja tarjoutuivat ostamaan pakastimemme, äänilevymme ja stereolaitteemme. He tarjosivat mitätöntä hintaa ja me kieltäydyimme. Mutta vieraat jaksoivat tingata: moiset vekottimet – intti lyhyin heistä, sama, joka oli määrännyt neuvottelujen tahdin – menettävät nyt arvoaan päivä päivältä.
Sivuvalo Platform 